Puuttuva pala -blogi
Täällä kerromme hankkeemme toiminnasta, keikkalaisista ja työnantajista.
Lue keikkatyöstä ja siitä, kuinka kehitämme parempaa työelämää kaikille. Kirjoittajat ovat hanketoimijoita, asiantuntijoita, työntekijöitä ja työnantajia. Blogin toimituskuntaan kuuluvat Tiina Niskanen (päätoimittaja), Ulla Vehkaperä ja Katja Multanen. Lisäksi blogissamme on vierailevia kirjoittajia.
Tuettu keikkatyö tutuksi -tilaisuudessa 23.11. juhlistettiin uunituoretta Tuettu keikkatyö -verkkojulkaisua, jota hanketiimi on työstänyt syksyn aikana. Verkkojulkaisu kokoaa hankkeen aikana kerätyt kokemukset ja tehdyn työn yhden sivuston alle.
Kohtaamisia kampuksella
Marraskuisena tiistaina kokoonnuttiin juhlimaan Puuttuva Pala -hankkeen Tuettu keikkatyö -verkkojulkaisua Metropolia Amk:n Myllypuron kampuksella. Yhdessä paikalle tulleiden keikkatyön tekijöiden, yhteistyökumppaneiden ja keikkatyöstä kiinnostuneiden kanssa juhlistettiin myös Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry:n 20-vuotista taivalta sekä Mielenterveysviikkoa, jonka teemana vuonna 2021 oli kohtaaminen. Metropolian puolesta tervetulleeksi toivotti Minna Elomaa-Krapu (innovaatiojohtaja, Metropolia Amk), jonka jälkeen tilaisuuden avasi Eveliina Heinäluoma (kansanedustaja & puheenjohtaja, ESKOT ry). Heinäluoma avasi syksyn juurruttamistilaisuudet ja ympyrä sulkeutui hänen juhlapuheellaan syksyn viimeisessä tilaisuudessa. Tuetulle keikkatyölle on aito tarve tuetun työllistymisen kentällä.
Minna Elomaa-Krapu ja Eveliina Heinäluoma avasivat Tuettu keikkatyö -tutuksi tilaisuuden. Kuva: Hanna Seitavuopio
Ulla Vehkaperän (projektipäällikkö, Puuttuva Pala -hanke & toimintaterapian lehtori, Metropolia Amk) puheenvuoro kokosi hankkeen matkan tähän päivään ja verkkojulkaistuun. Yhteiskehittelyllä tehty tuettu keikkatyö ei ole enää vain malli, vaan käyttöön otettava työllistymisen keino. Vehkaperä toivottikin kaikki “parastamaan” tuettua keikkatyötä: varastakaa ja viekää idea sekä parannelkaa siitä oman näköisenne! Tuetusta keikkatyöstä hyötyvät niin keikkatyön tekijä, työvalmentaja kuin työn tilaaja.
Tuettu keikkatyö -verkkojulkaisu on valmis. Kuva: Hanna Seitavuopio
Tuettua keikkatyötä juhlistettiin keikalla
Vieraat saapuivat tilaisuuteen hieman jouluisankin jazzmusiikin saattelemana ja pidempi “keikka” päästiin todistamaan puheiden jälkeen. Kalle Salosen ja Antero Prihan muodostama duo esitti kaikkea jazzahtavista joululauluista improvisaatiojazziin. Kalle Salonen on suomalainen groovejazzmuusikko, jonka pääinstrumentti on Hammond-urut. Hän on julkaissut kaksi soololevyä , Cat Slide ja Barracuda man (Texicalli records) ja isännöinyt Hammond-klubia Bar Loosessa ja Nosturin Baarissa Helsingissä. Salonen on myös toiminut radioshowurkurina Radio Helsingissä. Antero Priha on suomalainen trumpetisti-säveltäjä. Hän on esiintynyt ja levyttänyt lukemattomien kotimaisten ja ulkomaisten artistien kanssa, sekä toiminut trumpettisolistina ja säveltänyt ja sovittanut monen eri tyylilajin musiikkia.
Hammond-urkujen takaa useimmiten tavattava Salonen sai myös Metropolian flyygelin soimaan, johon Priha yhdisti trumpettinsa sävelet. Hyväntuulinen ja lämmin kaksikko loi tilaisuuteen pirskahtelevan tunnelman, ja yhteneväisyyksiä hankkeeseenkin löydettiin: kulttuurialalla kun tehdään aika paljon keikkaa ja keikkareissuja tehdä niin lähelle kuin kauaskin. Duon keikkoja myyvä Pertin Valinta on Outsider-taiteen ja kulttuurin valintatalo joka yhdistää yhteiskunnallisen yrittäjyyden, kansalaisaktivismin, taidepalvelujen välitystoiminnan, marginaalisen musiikin ohjelmatuotannon sekä laadukkaiden ja eettisesti tuotettujen tuotteiden myynnin. Yrityksen arvomaailma ja toimintaidea on lähellä myös hankettamme – ja tokihan myös kulttuurikentälle keikkatyöskentely on tuttua.
Kalle Salosen ja Antero Prihan muodostama duo esitti kaikkea jazzahtavista joululauluista improvisaatiojazziin. Kuva: Hanna Seitavuopio
Lämmin kiitos yhteisestä matkasta
Puuttuva palan hanketiimi haluaa kiittää kaikkia keikkatyön tekijöitä, kokemusasiantuntijoita, sidosryhmiä ja verkostoja. Ilman teitä ei olisi tuettua keikkatyötä. Yhdessä kehitetty ja kokeiltu tuetun keikkatyö ei ole enää malli, vaan väitämme, että se on käyttökelpoinen tuetun työllistymisen keino.
Kuvassa vasemmalta: Ulla Vehkaperä, Kaiju Yrttiaho, Heidi Kokkonen, Tarja Nykänen, Tiina Veijola, Anu Ihanus, Niina Pietilä ja Jennie Nyman. Kuva: Hanna Seitavuopio
Tervetuloa syksyllä Tuetun keikkatyön mallin esittely- ja keskustelutilaisuuksiin!
Tilaisuuksien ohjelma täydentyy lähempänä syksyä.
17.9.21 klo 10-13 Kohti Keikkatyötä. Tuetun keikkatyön malli osa 1
- Käytännön esimerkkejä ja kokemuksia valmentautumisesta ja keikoilla käymisestä
- Etätilaisuus – linkki lähetetään osallistujille lähempänä tilaisuutta
- Ilmoittautuminen e-lomakkeella
24.9.21 klo 9-12 Tuettujen keikkojen vastuullinen organisointi. Tuetun keikkatyön malli osa 2
- Miten hoidetaan tuetut keikkatyöt eettisesti ja vastuullisesti?
- Organisointimallit mm. työnvälitysalusta ja palveluyritys
- Millaiset työt ovat sopivia tuetuiksi keikkatöiksi? Mistä ja miten niitä löytää?
- Etätilaisuus – linkki lähetetään osallistujille lähempänä tilaisuutta
- Ilmoittautuminen e-lomakkeella
15.10.21 klo 9-12 Mitä hyötyä Tuetusta keikkatyöstä on? Tuetun keikkatyön malli osa 3
- Hyödyt keikkatyön tekijälle, työhönvalmennukseen, työ tilaajalle, työyhteisölle ja yhteiskunnalle
- Etätilaisuus – linkki lähetetään osallistujille lähempänä tilaisuutta
- Ilmoittautuminen e-lomakkeella
12.11.21 klo 9-12 Työtaitokortit käyttöön! Työ- ja toimintakyvyn sekä työtehtävän arviointi. Tuetun keikkatyön malli osa 4
- Tilaisuus järjestetään hybridinä, jolloin osallistuminen kasvotusten Metropolian Myllypuron kampuksella, Myllypurontie 1, Helsinki tai etänä.
- Linkki lähetetään osallistujille lähempänä tilaisuutta
- Ilmoittautuminen e-lomakkeella
23.11.21 klo 13-16 Tuetun keikkatyön mallin julkaisutilaisuus. Tuetun keikkatyön malli osa 5
- Pikkujoulujen merkeissä hankkeen päätöstilaisuus Metropolian Myllypuron kampuksella, Myllypurontie 1, Helsinki.
- Ilmoittautuminen e-lomakkeella
Olen puolen vuoden ajan tehnyt työkeikkoja Puuttuva pala -hankkeessa. Tätä tuettua työtä on ollut kahdessa paikassa. On ollut musiikkistudioiden yhteistilojen siivousta Kalasatamassa ja välinehuoltokeikkoja Metropolia ammattikorkeakoulussa, Myllypuron kampuksella.
Siivouskeikkojen myötä myös kotisiivoukseni on saanut uudenlaista merkitystä. Olen alkanut iloita työni jäljen näkemisestä kotona ja laittanut verhot ikkunaan pitkästä aikaa. Keittiön lattia näyttää nyt siistiltä, kun siinä ei ole roiskeita, muruja ja tahroja. Musiikkistudiolla tämän arkisen asian välttämättömyyden voi sisäistää. Musiikki ei ole kaaosta.
Metropolian keikat ovat avanneet silmäni ymmärtämään terveyttä laajana kokonaisuutena, olen vapautunut pelkästä mielenterveyteen rajoittuvasta havainnoinnista. Olen alkanut nähdä itseni psykofyysisenä kokonaisuutena. Olen ymmärtänyt kunnon merkityksen. Olen kiitollinen erilaisista työtehtävistä Metropoliassa. Erilaiset proteesipajat ja havainnollistaminen nukeilla on ollut pysähdyttävää. Työkeikat Metropoliassa ovat lisänneet vastuullisuuttani. Olen alkanut uskoa ihmisen kykyihin lisääntyvässä määrin. Tähän on vaikuttanut osaltaan vallitseva koronatilanne, poikkeusolot. On ollut hienoa voida tehdä jotakin, havaita, että minua tarvitaan ja että minuun luotetaan.
Kriisiaikana nämä keikat ovat olleet kaivattu kädenojennus. Niistä on tullut taloudellista tukea, ihmisyhteyttä ja tukea kriisin kohtaamiseen. Jossain vaiheessa ajattelin esimerkiksi, että en uskalla mennä koronarokotukseen lainkaan, mutta nyt olen alkanut nähdä itseni enemmän osana yhteisöä ja kokea osallisuuden yhteisössä palkitsevaksi ja kantavaksi. En ole tuuliajolla.
Vallitsevassa tilanteessa keikat ovat myös taloudellisesti merkittävä. On ihailtavaa, että keikkojen palkka on vertainen keikkatyöhön vapailla markkinoilla, esimerkiksi Treamer-sivustolla, tai Work Pilotsin muilla keikoilla. Tässä kohden alkaa vaikuttaa siltä, että Suomi on tosiaan se maailman onnellisin maa, joksi se on jälleen valittu.
Kuntoutuja, jos tunnet että et ole saavuttanut riittävän hoitavaa asennetta kohden itseäsi ja muita ihmisiä kohtaan on suositeltavaa tulla näille Puuttuva pala -hankkeen keikoille. Keikkalainen on pohjalla, mutta hoitavan asenteen saavuttaminen vaatii sen, lähentymisen ihmiseen. Kun alat kuulla oman sisäisen äänesi, voit ymmärtää sellaista kuulostella muissakin.
Kuntoutujien on kuitenkin syytä muistaa pitää terveys tavoitteiden joukossa. Sitäkö jatkuvalla Sote-pyörityksellä halutaan sanoa, että kaikissa tilanteissa olisi pyrittävä kohtaamaan normaaleja vastuksia, normaaleja kasvuhaasteita. Koronakriisi on näyttänyt meille, että ei ole syytä unohtua uskoon, että kaikki on hyvin.
Jaaju
Sosiaaliturvan ja ansiotulojen yhdistäminen ei ole aina yksinkertaista ja helppoa. Tästä esimerkkinä on eläkkeensaajan asumistuki, jonka yhdistäminen palkkatyöhön vaatii etuuden saajalta rautaisia ennakoinnin ja ohjeiden noudattamisen taitoja.
Tuntuuko siltä, että sosiaaliturvan ja ansiotulojen yhdistäminen on hankalaa? Jos ajattelet näin, et ole yksin ajatustesi kanssa. Eläkkeensaajan asumistuki on kelpo esimerkki etuudesta, jonka yhdistäminen palkkatuloihin ei ole helpoimmasta päästä. Ilman ennakointia ja ohjeiden tarkkaa lukemista voi seurauksena olla selvittelyä vielä pitkään sen jälkeen, kun työ ja palkanmaksu ovat päättyneet.
Kuva: Pixabay
Kohti Keikkatyötä-ryhmässä tutustutaan omiin vahvuuksiimme, toimintaympäristöömme ja työhön liittyviin ajatuksiin (toiveisiin, jännityksiin) sekä tuen ja valmennuksen tarpeisiin. Ryhmässä pohditaan keikkatyön merkitystä ja oman tilanteen soveltuvuutta keikkatyön tekemiseen. Keikkatyö-ryhmä sopii kaikille, jotka haluavat pysähtyä pohtimaan omaa tilannettaan ja hyvinvointia.
Aurinkoinen 112-päivä, eli 11.2.2021 oli päivä, jolloin Tuetun Keikkatyön mallin osa, Kohti Keikkatyötä-ryhmä materiaali laitettiin jakoon. Keikkatyö-ryhmä sai alkunsa syksyllä 2019, kun hankkeessa pohdittiin keikkatyövalmentamisen eri muotoja. Opiskelijat Helka Kantola ja Riina Hietaniemi kävivät Itä-Helsingin Klubitalolla pitämässä ryhmän, joka kokoontui kolme kertaa, ja jossa ryhmäläiset pohtivat omia vahvuuksiaan ja ajatuksiaan työstä. Ryhmässä vierailtiin myös Klubitalon naapurissa, juuri valmistuneella Metropolian kampuksella. Tämän ryhmän innoittamana järjestettiin uusi ryhmä Nurmijärven Klubitalolla ja Itä-Helsingin Klubitalolla tammi-helmikuussa 2020. Mukana oli työvalmentajia ja jäseniä ryhmää suunnittelemassa. Nurmijärven talolla ryhmässä vertaisohjaajana toimi jäsen Sauli Savela yhdessä allekirjoittaneen kanssa. Maaliskuussa 2020 startattiin Keikkatyö-ryhmä Lahden Klubitalolla, jossa saatiin pidettyä kaksi tapaamiskertaa kolmesta. Ryhmätyöskentelyn keskeytti maailmanlaajuinen pandemia, tunnetaan siis tarkemmin nimellä Korona. Myös Helsingin Klubitalolle suunniteltu ryhmä peruuntui pandemian takia. Tuusulanjärven Klubitalolla ehdittiin talvella 2020 aikana toteuttaa työnhakuryhmää, johon myös hankkeesta pyydettiin kertomaan keikkatyöasioista. Korona vesitti tämänkin suunnitelman, mutta Tuusulanjärvelle palattiin etäyhteyksin vielä asian tiimoilta.
Nopeasti tuli selväksi, että ryhmätyöskentelyä täytyy pohtia uusin keinoin ja menetelmin. Kesällä tilanne oli hieman parempi, ja ryhmä päästiin järjestämään pienimuotoisesti Imatran Klubitalolla vetäjänään Puuttuva Pala-hankkeen opiskelijaharjoittelija Jaana Hellsten. Ryhmä sai nimekseen Kykykahvit ja ryhmätyöskentelyyn otettiin osaksi juuri valmistunut Tanja Rintalan opinnäytetyönä tehty Kohti Keikkatyötä- työkirja omien vahvuuksien ja osaamisen tunnistamiseen.
Syksyyn 2020 startattiin kehittämällä työkirjan mukaisesti etenevää ryhmätyöskentelyä toteutettavaksi ainakin osittain etäyhteyksin. Erilaisia malleja pohdittiin ja valmistauduttiin siihen, että ryhmätyöskentely toteutuu kokonaan etänä. Lahden Klubitalolla järjestettiin työnhakuryhmä, sillä keväältä oli jäänyt tarve jatkaa ja monipuolistaa työskentelyä. Lahden ryhmässä hankkeesta olimme mukana tukemassa, yhden kerran paikan päällä ja yhden kerran etäyhteydellä videon muodossa kertomassa vapaaehtoistyön merkityksestä oman osaamisen tukemisessa. Lahden kurssilta tuli mukaan myös henkilökohtainen SWOT-analyysi, jonka tuottivat Kikka Siivonen ja Eija Laajarinne. SWOT analyysi otettiin osaksi keikkatyö-ryhmää. Marraskuussa aloitettiin Tikkurilan Klubitalolla uudenmallinen keikkatyö-ryhmä, johon oli otettu mukaan vahvuustyöskentely, Keikkatyö-kirja, SWOT-analyysi sekä hissipuhe eli oman itsensä lyhyt esittely. Mukaan Tikkurilasta tuli myös Kohti Keikkatyötä- todistus, joka työstettiin yhdessä ryhmän kanssa ja johon idea tuli ryhmän työskentelystä. (tottakai, todistushan on erinomainen työhön hakeutumiseen liittyvä lisäarvo!). Koronatilanteen jälleen pahentuessa, ryhmä toteutettiin myös etäyhteyksin.
Tammikuussa 2021 Kohti Keikkatyötä-ryhmä palasi juurilleen Itä-Helsingin Klubitalolle ja etäyhteyksin E-Klubitalon arkeen. Neljä tapaamiskertaa muotoutui lopulliseen malliin teemojen mukaisesti:
Neljä tapaamiskertaa, joissa korostuu toipumisorientaation mukainen ajattelutapa, yhteisöllisyys, luottamus ja vuorovaikutus. Tapaamiskertojen teemoja ovat:
- Kohti omia vahvuuksia, valmiuksia ja kiinnostuksen kohteita
- Oma ajankäyttö ja osaamiset
- Omat kokemukset käyttöön
- Käytännön työkalut ja Kohti Keikkaa?
Juuri ne vahvuudet ja omien vahvuuksien tunnistaminen on pysynyt mukana koko matkan. Lisähöysteenä työkirja työskentelyyn, SWOT-analyysi, hissipuhe sekä etäyhteyksin digitaitojen kehittäminen ja toiminnalliset menetelmät. Kiitos kaikille matkan varrella ryhmän toteuttamiseen osallistuneille, kiitos kaikille ryhmään osallistuneille ja kiitos alkuperäisideasta Riina ja Helka!
Kohti Keikkatyötä-ryhmä 2.0. käytännössänne tässä näin, olkaa hyvä! 😊
Kohti Keikkatyötä-ryhmän malli toiminallisine harjoituksineen
Tanja Rintalan opinnäytetyö Kohti Keikkatyötä-työkirja omien vahvuuksien ja osaamisen tunnistamiseen (2020)
Henkilökohtainen SWOT-analyysi (Kikka Siivonen ja Eija Laajarinne)
Meidän opiskelijoiden rooli tässä projektissa oli järjestää ja toteuttaa Metropolian Myllypuron kampuksen sisäisiä keikkoja käytännössä. Tässä vaiheessa projektia oli jo siis suunnittelutyötä tehty, mutta kärkenä oli pilotoida keikkoja ja saada kampuksen sekä sen lähialueen keikat toimimaan suunnitellulla tavalla. Tärkein asia meidän kannaltamme oli löytää keikat ja niihin hyvät keikkalaiset. Onneksi meillä täällä Myllypuron kampuksella on monia eri opintoaloja ja niillä monia erityistiloja. Kampus on siis iso, joten meillä oli paljon mahdollisuuksia lähteä hyviä keikkoja etsimään.
Tärkeää oli aluksi varmistaa, että keikkatyö ei riko olemassa olevia sopimuksia tai järjestelyitä. Lisäksi yllättäen alkanut koronapandemia ja sen tuomat uudenlaiset hygieniatarpeet ja säädökset toivat myös omia haasteitaan. Tässä meillä oli kyllä etu, koska keikkatyömalli oli isompia toimijoita paljon joustavampi ja ripeämpi vaihtoehto. Turvaväleistä ja ryhmäkokorajoituksista saatiin myös helpommin pidettyä kiinni näin keikkahommissa – keikkalaisten määrä kun oli yleensä 1–3 henkilöä joten turvavälit saatiin pidettyä hyvin ja jokaiselle myös riitti tarpeeksi tehtävää. Kaikki tämä oli tärkeää, kun suunniteltiin keikkoja ja työtehtävien soveltuvuutta. Lisäksi työnantajilta ja keikkalaisilta saatu palaute työkeikkojen käytännön suunnittelussa ja ohjauksessa oli mielestämme erityisen tärkeää.
Näkyvyyttä keikkatyölle saimme monella tapaa. Ihan kyselemällä, kertomalla toiminnasta ja sosiaalisen media kautta. HyMy-kylän Instagramiin ja Facebookiin laitoimme mm. postauksia liittyen Puuttuva Pala-hankkeeseen sekä tuotimme sisältöä myös hankkeen Instagramiin. Kampuksella tapahtuvat keikat alkoivat alun jälkeen yleistyä ja sana rupesi leviämään eri ammattikuntien välillä.
Keikkojen järjestämisessä meidän työtehtäviimme kuului töiden suunnittelu, välittäminen Work Pilots -alustan kautta sekä käytännön töiden ohjaus. Erityisesti keikkojen ohjaamisessa meillä on ollut iso rooli. Keikan aluksi olemme hakeneet keikkalaiset sovitusti aulasta, josta on lähdetty yhdessä tilaan, missä keikka tapahtuu. Siellä tehtävämme oli antaa keikan työohjeet ja tarvittaessa näyttää esimerkkiä. Usealla keikalla selkeätä työohjetta ei ole ollut, vaihtelevien työtehtävien vuoksi, vaan olemme yhdessä pohtineet työjärjestystä. Ohjeistuksen jälkeen olemme antaneet keikkalaisten tehdä työtään rauhassa omaan tahtiin. Keikan ajan olemme olleet aina lähellä mahdollisia kysymyksiä varten, joko samassa tai viereisessä tilassa. Keikkojen puolivälissä olemme pitäneet kahvitauon, jolloin on ollut mukavaa jutella fiiliksistä keikkalaisten kanssa. On ollut hienoa kuulla, että keikkalaiset ovat viihtyneet meidän kanssamme. Keikan lopuksi yhdessä keikkalaisen kanssa tarkistamme, että kaikki työtehtävät on hoidettu.
Kaiken kaikkiaan me opiskelijat olemme päässeet harjoittelemaan monenlaisia taitoja ja oppineet paljon uutta. Erityisesti ohjaajan tehtävässä toimiminen on ollut antoisaa, mutta toki myös hyvällä tavalla haastavaa. Erilaisiin ohjausstrategioihin tutustuminen ja niiden hyödyntäminen keikkatilanteissa on auttanut meitä oman ohjaajuutemme kehittämisessä. Esimerkiksi iloitseminen yhdessä työntekijöiden kanssa onnistuneesta keikasta sekä tunnelmien kysyminen keikan aikana ja jälkeen on ollut ohjauksen näkökulmasta tärkeää. Lisäksi konkreettisen tuen antaminen sekä keikkalaisten rohkaiseminen uusien työtehtävien ja tilanteiden äärellä on ollut avainasemassa ohjaajan roolissa toimimisessa. Aina yksilöllistä tuen tarvetta ei ole ollut kuitenkaan helppoa tunnistaa, ja olemmekin pohtineet sopivaa tuen määrä: mikä on liikaa ja mikä liian vähän? Onneksi tätä taitoa saa harjoitella vielä jatkossakin. Keikkatöiden ohjaamisessa olemme päässeet harjoittelemaan myös palautteen antamista ja sen muotoilua. Työn sujuvuudesta ja lopputuloksesta keskusteleminen on tärkeä osa ohjaajana toimimista, joten palautteen sanoittaminen rehellisesti, mutta kannustavasti on mielestämme hyvä taito osata.
Lopulta ohjaajan rooli on antanut meille uutta näkökulmaa siihen, miten ratkaisevaa oikeanlainen tuki on työntekijän roolin vahvistamisessa. Olemme saaneet ensiarvoisen tärkeitä harjoittelunpaikkoja ja hienoja oppimiskokemuksia. Tästä on hyvä jatkaa ammatillisen kehittymisen polkua kohti työelämää.
Kiitos jokaiselle Puuttuva Pala -hankkeeseen osallistuneelle keikkalaiselle sekä meitä ohjanneille työntekijöille!
Yana Shavkera, Terveydenhoitajan tutkinto-ohjelma, Metropolia AMK
Paula Ahtola, Toimintaterapeutin tutkinto-ohjelma, Metropolia AMK
Hermanni Ilpala, Degree Programme in Social Services, Metropolia AMK
Mielenterveysviikko kruunattiin Kokemuksen kautta asiantuntijaksi ja kehittäjäksi – etäseminaarilla 20.11.2020. Seminaari herätti paljon kiinnostusta jo ennakkoon ja seminaarin aikana ilmapiiri oli innostunut ja puheenvuorot saivat aikaan vuolaan chattiviestien virran.
Kokemusasiantuntijuus on nykyään vahvasti mukana monenlaisessa kehittämistyössä.
Kokemusasiantuntijuuden tultua entistä tutummaksi ja osaksi erilaisia toimintoja, on ollut tarpeen luoda kokemusasiantuntijakoulutusta koskevia suosituksia. Minna Salonen KoKoA ry:sta esitteli tiiviisti tuoreiden suositusten keskeisimpiä asioita. Suosituksissa tulivat hyvin näkyviksi esimerkiksi taidot ja osaaminen, jota kokemusasiantuntijalla erilaisissa tehtävissä toimiessaan tulisi olla. Monenlaisten ohjaustaitojen lisäksi tarpeen ovat esimerkiksi viestintä- ja mediataidot ja taito markkinoida omaa osaamista sekä verkostoitua.
Koulutuksen keskeisten elementtien jälkeen kuulimme viisi kiinnostavaa ja inspiroivaa kokemusta siitä, millaisissa tehtävissä kokemusasiantuntijat ovat toimineet. Klubitalojen Yhteistutkimushankkeessa työskentelevä Sauli Savela kuvasi omaa matkaansa kanssatutkijaksi. Hankkeessa selvitetään Klubitalon merkitystä jäsenilleen ja henkilökunnalleen sekä sitä, mikä mahdollistaa taloon tulemisen, siellä toimimisen ja osallisuuden sekä suuntautumisen ulos- ja eteenpäin. Vaikka kolmivuotinen hanke on vielä aluillaan, on se jo antanut Saulille monia myönteisiä asioita, joista merkityksellisimpänä hän nosti esiin toivon paremmasta huomisesta.
Aino Taipale lastensuojelun asiakkaiden osallisuutta edistävästä Osallisuuden aika ry:stä puolestaan kuvasi millaisia erilaisia vaikuttamisen paikkojen heillä on yhdistyksen toimijoina ollut. Osallisuuden aika on kehittänyt palveluita ammattilaisten kanssa yhteiskehittämisen keinoin ja tuottanut tietoa lastensuojeluun liittyen. Osallisuuden ajan kokemusasiantuntijat tekevät paljon yhteistyötä esimerkiksi oppilaitosten ja palveluntuottajien kanssa ja ovat mukana kuvaamassa lastensuojelun arkea päättäjille. Osallisuuden ajan yhteistyön yhtenä tuloksena on verkossa toimiva Nuorten Turvasatama, joka on turvallinen paikka keskustelulle ja tekemiselle lastensuojelupalveluiden piirissä oleville tai olleille 13-29-vuotiaille nuorille.
Jaana Tiiri Rusetti ry:stä, joka on vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys, keskittyi puheenvuorossaan Veera-hankkeen sisältöihin. Hankkeen tavoitteena on vammaisten tyttöjen ja naisten voimaantuminen vertaistuen avulla. Kokemusosaaminen on Veera-hankkeessa ollut läsnä alusta pitäen mietittäessä onko hankkeelle tarvetta ja edelleen sen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Hankkeessa esimerkiksi koulutetaan vertaisäitejä tuoreille äideille tai äideiksi haluaville sekä koulutetaan johtajuudesta kokemusta saaneista vammaisista naisista mentoriverkosto tukemaan johtajuudesta kiinnostuneita vammaisia naisia.
Karoliina Santikko kertoi puheenvuorossaan omaa kokemustarinaansa mielenterveys- ja päihdekuntoutujana ja kokemusasiantuntijana. Karoliina on KEIJO-hankkeen, Kokemusasiantuntijuus edistämässä itsenäisyyttä ja osallisuutta, käynyt ja kokenut saaneensa valmiuksia hankkeen toimijana. Karoliina myös kertoi kokemusasiantuntijatyöstään käytännössä, ja mainitsipa hän, että ensimmäistä kertaa kertoi tarinaansa etäyhteyksillä Teamsissa. Kokemus oli opettavainen ja kannusti myös jatkossa esiintymään!
LOV ME kokemusasiantuntijat palvelujen kehittäjänä -hankkeen moniäänisessä puheenvuorossa kerrottiin kehittämisprosessista, jossa kokemusasiantuntijoilla on merkittävä asema. Yhdessä ammattilaisten kanssa hankkeessa on kehitetty toimintamalli, jossa kokemusasiantuntijat toimivat Helsingissä psykiatrian poliklinikalla Aitoina välittäjinä. Aidot välittäjät ovat toipujan tukihenkilöitä ja mentoreita. Yhteiskehittämisen kannalta keskeisiksi asioiksi puheenvuorossa nostettiin se, että tulee olla idea, jolle on tarvetta ja se, että ratkaisuidean esittäjänä / kehittäjänä on kokemusasiantuntija. Kehittämisen kannalta on tärkeää, että sekä toipumisorientaatio että työntekijöiden oikeus ottaa aikaa kehittämiseen, on osa organisaation strategiaa. Myös se, että kaikilla kehittämisessä mukana olevilla on yhteinen päämäärä ja sitoutuminen tehtävään, on yhteiskehittämisen kannalta tärkeä asia. Kokeilut vaativat lisäksi järjestön työntekijältä riittävästi aikaa ja mahdollisuutta olla läsnä ja tukea kehittämisprosessia ja siihen osallistujia.
Seminaarin suunnittelusta ja fasilitoinnista vastasivat Puuttuva Pala-hankkeen projektityöntekijä ja kokemusasiantuntija Heidi Kokkonen sekä Minun Tieni Kokemusasiantuntijaksi- hankkeesta Lahden Klubitalolta kokemusasiantuntija Annika Forselius. Heidi ja Annika kertoivat omasta näkökulmastaan kokemusasiantuntijana toimimisesta hanketyössä. Heidin ja Annikan puheenvuoroissa korostui omien vahvuuksien hyödyntäminen hanketyössä, itseohjautuvuus sekä mielekäs ja monipuolinen työ. Siirtyminen etäpainotteiseen työhön on vaatinut sopeutumista ja haasteita on ollut, mutta myös se on mahdollistanut täysin uudenlaiset työskentelytavat ja mahdollisuudet. Ehkäpä etäseminaarinkaan järjestelyt eivät olisi sujuneet näin sutjakasti eri paikkakunnilta käsin? Etäseminaarin järjestäminen oli mielenkiintoinen kokemus, ja suurin huolenaihe eli tekniikan toimiminen mahdollisti hyvin järjestetyn kokonaisuuden!
Heidi Kokkonen, projektityöntekijä/kokemusasiantuntija, Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry, Puuttuva Pala-hanke
Niina Pietilä, lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu, Puuttuva Pala-hanke
Metropolian sosionomi-opiskelijoiden Hanne Heikkisen, Salla Hotasen ja Liisa Kotiniemen opinnäytetyö ”Töihin lähdössä? Opas palkkatulojen vaikutuksista sosiaaliturvaetuuksiin” valmistui lokakuussa 2020. Nimensä mukaisesti opinnäytetyö sisältää opiskelijoiden laatiman oppaan, joka on suunnattu erityisesti työhön haluaville mielenterveyskuntoutujille. Oppaan tarkoitus on tarjota turvaa ja tietoa siitä, miten palkkatulo vaikuttaa sosiaaliturvaetuuksiin. Monella työhön haluavalla on pelko siitä, että palkkatyöhön osallistuminen monimutkaistaa heidän taloudellista tilannettaan.
Oppaassa käsiteltyjä etuuksia ovat:
- työttömyysturva
- sairausajan toimeentuloturva
- eläketurva
- asumisen tuet
- opintotuki
- toimeentulotuki
Opinnäytetyössä on selvitetty etuuksien ansiotulovähennyksiä ja suojaosuuksia eli summaa, jonka henkilö voi ansaita palkkatulona ilman, että tuo tulo vaikuttaa etuuden määrään. Selvittelyssä opinnäytetyön tekijät havaitsivat etuuksien moninaisuuden tämän asian suhteen. Sosiaaliturvaan liittyvä tulkinnallisuus ja etuuksien keskenään erilaiset käytännöt tulivat hyvin näkyviksi selvittelytyön ohessa.
Luottamus siihen, että taloudellinen tilanne ei vaarannu palkkatyön myötä, on tärkeä asia kenelle tahansa. Tällä hetkellä sosiaaliturvajärjestelmä on kuitenkin niin vaikeasti tulkittavat, että se horjuttaa tätä luottamusta. Opinnäytetyönä laadittu opas on oiva väline kiinnittää huomiota etuuksien erityisyyksiin, jotka ovat yksityiskohdissaan usein myös ohjaustyön ammattilaisille vaikeasti ymmärrettäviä. Opas soveltuu käytettäväksi etenkin silloin, kun työmarkkinoille siirtymistä suunnitteleva tarkastelee taloudellista tilannettaan yhdessä esimerkiksi työvalmentajan kanssa. Oppaassa myös todetaan, että usein palkkatulon ja etuuden yhteensovittamista pohtiessa on hyvä olla yhteydessä Kelaan ja varmistaa yksityiskohdat sieltä, koska etuuksiin liittyvä tieto voi muuttua nopeastikin.
Työ- ja toimintakyky ei ole pelkästään henkilöön liittyvä ominaisuus vaan ympäristön ja yksilön välinen vuorovaikutteinen ja tilannesidonnainen kokonaisuus. Se, miten henkilö suoriutuu jostain (työ)tilanteesta, riippuu henkilön, toiminnan (tai työtehtävän) ja ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta. Työtehtävän ja tekijän yhteensovittamiseksi tarvitsemme siis työntekijän arvioinnin lisäksi myös työtehtävän ja ympäristön arviointia. Olemme kartoittaneet ESKOT ry:n Klubitalojen ja (mahdollisten) keikkatyöpaikkojen työtehtäviä luodaksemme ymmärryksen siitä, millaisia taitoja voidaan harjoitella Klubitalo ympäristössä, millaisia taitoja tarvitaan (mahdollisilla) keikkatyöpaikoilla ja mikä on näiden välinen kuilu. Kyseisen kuilun ylittämiseksi on tarkoitus rakentaa keikkatyöhön valmennuksen askeleet.
Noin 60 Metropolian toimintaterapeuttiopiskelijaa oli mukana arvioimassa työtehtäviä, hyödyntäen toimintaterapian inhimillisen toiminnan malliin perustuvaa AWC-FI:tä, eli työtehtävän ominaispiirteiden arviointimenetelmää. Aiheesta lisää Rehablogissa.
Puuttuva pala- hankkeessa tehtyjen työtehtävien arviointien yhteydessä nousi esille näkökulmia, joita on syytä huomioida keikkatyöhön valmentamisessa. Päällimmäisinä ovat tulevan keikkatyöntekijän vuorovaikutustaitojen tavoitteellinen vahvistaminen tulevaa työkeikkaa huomioiden, sillä onnistunut keikkatyö edellyttää hyvää vuorovaikutusta keikkatyöntekijän, -työtehtävän ja -työympäristön välillä. Muita huomioitavia näkökulmia joita tässä blogissa nostetaan esille ovat keikkatyöntekijän fyysisen ja psyykkisen energian nostaminen sekä valmennusympäristön valinta. Aiheesta lisää Rehablogissa.
Sosiaaliturvauudistukseen on varattu seitsemän vuotta valmisteluaikaa. Vuosien lukumäärä on merkittävä verrattuna esimerkiksi hankkeiden kestoon yleensä. Tämä kertoo siitä, että sosiaaliturvan muuttaminen ei tapahdu hetkessä, vaan vaatii vuosien ponnistelua.
Sosiaaliturvan monimutkaisuus ei ole tunnistamaton asia. Sosiaaliturvaa kuvataan toistuvasti esimerkiksi tilkkutäkiksi tai viidakoksi. Sosiaaliturvaa on kehitetty vuosien verralla kulloisenkin tarpeen mukaisesti, minkä vuoksi se ei ole yhtenäinen kokonaisuus. Tämä näkyy arkielämässä sosiaaliturvan epäselvyytenä ja voi aiheuttaa epävarmuutta ja byrokratiaa, mikäli elämässä tapahtuu muutoksia.
Osatyökykyisille sosiaaliturvan monimutkaisuus ja vaikea ennakoitavuus voi olla esteenä työn tekemiselle, vaikka halua työhön olisikin. On vaikeaa esimerkiksi ennakoida kuinka paljon on mahdollista tienata ilman, että jo olemassa olevat sosiaaliturvaetuudet pienenevät, katkeavat tai aiheuttavat takaisinperintää. Osatyökykyisen työhön pääsy voikin muistuttaa videopeliä, jossa hänen on työpaikalle päästäkseen selvittävä työn etsimisen lisäksi etuuksien ja palkan yhteensovittamisen haasteista ja siihen liittyvistä paperitöistä ja puheluista.
Puuttuva pala -hankkeessa sosionomiopiskelijat haastattelivat Etelä-Suomen Klubitalojen jäseniä ja henkilökuntaa työstä ja siihen liittyvistä odotuksista ja peloista. Haastatteluissa yhtenä aiheena olivat sosiaaliturvaan liittyvät työn tekemistä haastavat esteet.
Lue lisää sosiaaliturvan ja työn yhdistämisen haasteista osatyökykyisten näkökulmasta