Mielenterveysviikko kruunattiin Kokemuksen kautta asiantuntijaksi ja kehittäjäksi – etäseminaarilla 20.11.2020. Seminaari herätti paljon kiinnostusta jo ennakkoon ja seminaarin aikana ilmapiiri oli innostunut ja puheenvuorot saivat aikaan vuolaan chattiviestien virran.
Kokemusasiantuntijuus on nykyään vahvasti mukana monenlaisessa kehittämistyössä.
Kokemusasiantuntijuuden tultua entistä tutummaksi ja osaksi erilaisia toimintoja, on ollut tarpeen luoda kokemusasiantuntijakoulutusta koskevia suosituksia. Minna Salonen KoKoA ry:sta esitteli tiiviisti tuoreiden suositusten keskeisimpiä asioita. Suosituksissa tulivat hyvin näkyviksi esimerkiksi taidot ja osaaminen, jota kokemusasiantuntijalla erilaisissa tehtävissä toimiessaan tulisi olla. Monenlaisten ohjaustaitojen lisäksi tarpeen ovat esimerkiksi viestintä- ja mediataidot ja taito markkinoida omaa osaamista sekä verkostoitua.
Koulutuksen keskeisten elementtien jälkeen kuulimme viisi kiinnostavaa ja inspiroivaa kokemusta siitä, millaisissa tehtävissä kokemusasiantuntijat ovat toimineet. Klubitalojen Yhteistutkimushankkeessa työskentelevä Sauli Savela kuvasi omaa matkaansa kanssatutkijaksi. Hankkeessa selvitetään Klubitalon merkitystä jäsenilleen ja henkilökunnalleen sekä sitä, mikä mahdollistaa taloon tulemisen, siellä toimimisen ja osallisuuden sekä suuntautumisen ulos- ja eteenpäin. Vaikka kolmivuotinen hanke on vielä aluillaan, on se jo antanut Saulille monia myönteisiä asioita, joista merkityksellisimpänä hän nosti esiin toivon paremmasta huomisesta.
Aino Taipale lastensuojelun asiakkaiden osallisuutta edistävästä Osallisuuden aika ry:stä puolestaan kuvasi millaisia erilaisia vaikuttamisen paikkojen heillä on yhdistyksen toimijoina ollut. Osallisuuden aika on kehittänyt palveluita ammattilaisten kanssa yhteiskehittämisen keinoin ja tuottanut tietoa lastensuojeluun liittyen. Osallisuuden ajan kokemusasiantuntijat tekevät paljon yhteistyötä esimerkiksi oppilaitosten ja palveluntuottajien kanssa ja ovat mukana kuvaamassa lastensuojelun arkea päättäjille. Osallisuuden ajan yhteistyön yhtenä tuloksena on verkossa toimiva Nuorten Turvasatama, joka on turvallinen paikka keskustelulle ja tekemiselle lastensuojelupalveluiden piirissä oleville tai olleille 13-29-vuotiaille nuorille.
Jaana Tiiri Rusetti ry:stä, joka on vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys, keskittyi puheenvuorossaan Veera-hankkeen sisältöihin. Hankkeen tavoitteena on vammaisten tyttöjen ja naisten voimaantuminen vertaistuen avulla. Kokemusosaaminen on Veera-hankkeessa ollut läsnä alusta pitäen mietittäessä onko hankkeelle tarvetta ja edelleen sen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Hankkeessa esimerkiksi koulutetaan vertaisäitejä tuoreille äideille tai äideiksi haluaville sekä koulutetaan johtajuudesta kokemusta saaneista vammaisista naisista mentoriverkosto tukemaan johtajuudesta kiinnostuneita vammaisia naisia.
Karoliina Santikko kertoi puheenvuorossaan omaa kokemustarinaansa mielenterveys- ja päihdekuntoutujana ja kokemusasiantuntijana. Karoliina on KEIJO-hankkeen, Kokemusasiantuntijuus edistämässä itsenäisyyttä ja osallisuutta, käynyt ja kokenut saaneensa valmiuksia hankkeen toimijana. Karoliina myös kertoi kokemusasiantuntijatyöstään käytännössä, ja mainitsipa hän, että ensimmäistä kertaa kertoi tarinaansa etäyhteyksillä Teamsissa. Kokemus oli opettavainen ja kannusti myös jatkossa esiintymään!
LOV ME kokemusasiantuntijat palvelujen kehittäjänä -hankkeen moniäänisessä puheenvuorossa kerrottiin kehittämisprosessista, jossa kokemusasiantuntijoilla on merkittävä asema. Yhdessä ammattilaisten kanssa hankkeessa on kehitetty toimintamalli, jossa kokemusasiantuntijat toimivat Helsingissä psykiatrian poliklinikalla Aitoina välittäjinä. Aidot välittäjät ovat toipujan tukihenkilöitä ja mentoreita. Yhteiskehittämisen kannalta keskeisiksi asioiksi puheenvuorossa nostettiin se, että tulee olla idea, jolle on tarvetta ja se, että ratkaisuidean esittäjänä / kehittäjänä on kokemusasiantuntija. Kehittämisen kannalta on tärkeää, että sekä toipumisorientaatio että työntekijöiden oikeus ottaa aikaa kehittämiseen, on osa organisaation strategiaa. Myös se, että kaikilla kehittämisessä mukana olevilla on yhteinen päämäärä ja sitoutuminen tehtävään, on yhteiskehittämisen kannalta tärkeä asia. Kokeilut vaativat lisäksi järjestön työntekijältä riittävästi aikaa ja mahdollisuutta olla läsnä ja tukea kehittämisprosessia ja siihen osallistujia.
Seminaarin suunnittelusta ja fasilitoinnista vastasivat Puuttuva Pala-hankkeen projektityöntekijä ja kokemusasiantuntija Heidi Kokkonen sekä Minun Tieni Kokemusasiantuntijaksi- hankkeesta Lahden Klubitalolta kokemusasiantuntija Annika Forselius. Heidi ja Annika kertoivat omasta näkökulmastaan kokemusasiantuntijana toimimisesta hanketyössä. Heidin ja Annikan puheenvuoroissa korostui omien vahvuuksien hyödyntäminen hanketyössä, itseohjautuvuus sekä mielekäs ja monipuolinen työ. Siirtyminen etäpainotteiseen työhön on vaatinut sopeutumista ja haasteita on ollut, mutta myös se on mahdollistanut täysin uudenlaiset työskentelytavat ja mahdollisuudet. Ehkäpä etäseminaarinkaan järjestelyt eivät olisi sujuneet näin sutjakasti eri paikkakunnilta käsin? Etäseminaarin järjestäminen oli mielenkiintoinen kokemus, ja suurin huolenaihe eli tekniikan toimiminen mahdollisti hyvin järjestetyn kokonaisuuden!
Heidi Kokkonen, projektityöntekijä/kokemusasiantuntija, Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry, Puuttuva Pala-hanke
Niina Pietilä, lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu, Puuttuva Pala-hanke