Meidän opiskelijoiden rooli tässä projektissa oli järjestää ja toteuttaa Metropolian Myllypuron kampuksen sisäisiä keikkoja käytännössä. Tässä vaiheessa projektia oli jo siis suunnittelutyötä tehty, mutta kärkenä oli pilotoida keikkoja ja saada kampuksen sekä sen lähialueen keikat toimimaan suunnitellulla tavalla. Tärkein asia meidän kannaltamme oli löytää keikat ja niihin hyvät keikkalaiset. Onneksi meillä täällä Myllypuron kampuksella on monia eri opintoaloja ja niillä monia erityistiloja. Kampus on siis iso, joten meillä oli paljon mahdollisuuksia lähteä hyviä keikkoja etsimään.
Tärkeää oli aluksi varmistaa, että keikkatyö ei riko olemassa olevia sopimuksia tai järjestelyitä. Lisäksi yllättäen alkanut koronapandemia ja sen tuomat uudenlaiset hygieniatarpeet ja säädökset toivat myös omia haasteitaan. Tässä meillä oli kyllä etu, koska keikkatyömalli oli isompia toimijoita paljon joustavampi ja ripeämpi vaihtoehto. Turvaväleistä ja ryhmäkokorajoituksista saatiin myös helpommin pidettyä kiinni näin keikkahommissa – keikkalaisten määrä kun oli yleensä 1–3 henkilöä joten turvavälit saatiin pidettyä hyvin ja jokaiselle myös riitti tarpeeksi tehtävää. Kaikki tämä oli tärkeää, kun suunniteltiin keikkoja ja työtehtävien soveltuvuutta. Lisäksi työnantajilta ja keikkalaisilta saatu palaute työkeikkojen käytännön suunnittelussa ja ohjauksessa oli mielestämme erityisen tärkeää.
Näkyvyyttä keikkatyölle saimme monella tapaa. Ihan kyselemällä, kertomalla toiminnasta ja sosiaalisen media kautta. HyMy-kylän Instagramiin ja Facebookiin laitoimme mm. postauksia liittyen Puuttuva Pala-hankkeeseen sekä tuotimme sisältöä myös hankkeen Instagramiin. Kampuksella tapahtuvat keikat alkoivat alun jälkeen yleistyä ja sana rupesi leviämään eri ammattikuntien välillä.
Keikkojen järjestämisessä meidän työtehtäviimme kuului töiden suunnittelu, välittäminen Work Pilots -alustan kautta sekä käytännön töiden ohjaus. Erityisesti keikkojen ohjaamisessa meillä on ollut iso rooli. Keikan aluksi olemme hakeneet keikkalaiset sovitusti aulasta, josta on lähdetty yhdessä tilaan, missä keikka tapahtuu. Siellä tehtävämme oli antaa keikan työohjeet ja tarvittaessa näyttää esimerkkiä. Usealla keikalla selkeätä työohjetta ei ole ollut, vaihtelevien työtehtävien vuoksi, vaan olemme yhdessä pohtineet työjärjestystä. Ohjeistuksen jälkeen olemme antaneet keikkalaisten tehdä työtään rauhassa omaan tahtiin. Keikan ajan olemme olleet aina lähellä mahdollisia kysymyksiä varten, joko samassa tai viereisessä tilassa. Keikkojen puolivälissä olemme pitäneet kahvitauon, jolloin on ollut mukavaa jutella fiiliksistä keikkalaisten kanssa. On ollut hienoa kuulla, että keikkalaiset ovat viihtyneet meidän kanssamme. Keikan lopuksi yhdessä keikkalaisen kanssa tarkistamme, että kaikki työtehtävät on hoidettu.
Kaiken kaikkiaan me opiskelijat olemme päässeet harjoittelemaan monenlaisia taitoja ja oppineet paljon uutta. Erityisesti ohjaajan tehtävässä toimiminen on ollut antoisaa, mutta toki myös hyvällä tavalla haastavaa. Erilaisiin ohjausstrategioihin tutustuminen ja niiden hyödyntäminen keikkatilanteissa on auttanut meitä oman ohjaajuutemme kehittämisessä. Esimerkiksi iloitseminen yhdessä työntekijöiden kanssa onnistuneesta keikasta sekä tunnelmien kysyminen keikan aikana ja jälkeen on ollut ohjauksen näkökulmasta tärkeää. Lisäksi konkreettisen tuen antaminen sekä keikkalaisten rohkaiseminen uusien työtehtävien ja tilanteiden äärellä on ollut avainasemassa ohjaajan roolissa toimimisessa. Aina yksilöllistä tuen tarvetta ei ole ollut kuitenkaan helppoa tunnistaa, ja olemmekin pohtineet sopivaa tuen määrä: mikä on liikaa ja mikä liian vähän? Onneksi tätä taitoa saa harjoitella vielä jatkossakin. Keikkatöiden ohjaamisessa olemme päässeet harjoittelemaan myös palautteen antamista ja sen muotoilua. Työn sujuvuudesta ja lopputuloksesta keskusteleminen on tärkeä osa ohjaajana toimimista, joten palautteen sanoittaminen rehellisesti, mutta kannustavasti on mielestämme hyvä taito osata.
Lopulta ohjaajan rooli on antanut meille uutta näkökulmaa siihen, miten ratkaisevaa oikeanlainen tuki on työntekijän roolin vahvistamisessa. Olemme saaneet ensiarvoisen tärkeitä harjoittelunpaikkoja ja hienoja oppimiskokemuksia. Tästä on hyvä jatkaa ammatillisen kehittymisen polkua kohti työelämää.
Kiitos jokaiselle Puuttuva Pala -hankkeeseen osallistuneelle keikkalaiselle sekä meitä ohjanneille työntekijöille!
Yana Shavkera, Terveydenhoitajan tutkinto-ohjelma, Metropolia AMK
Paula Ahtola, Toimintaterapeutin tutkinto-ohjelma, Metropolia AMK
Hermanni Ilpala, Degree Programme in Social Services, Metropolia AMK